SD Worxin kampanjassa ”No Bad Days” on kysymys siitä, ettei palkka-asiantuntijoiden enää tarvitse olla huolissaan tai stressaantuneita ennen palkka-ajoja. Oikealaisen järjestelmän avulla huolenaiheet helpottuvat monella tapaa ja huonot työpäivät vähenevät. Mutta onko todellakin kysymys vain siitä, että käytössä on oikea järjestelmä? Tässä blogiartikkelissa pohdimme, miksi haasteet työssä palkkahallinnon asiantuntijana eivät katoa yksin teknologian avulla.

Yksi palkka-asiantuntijoiden haasteista, ja usein myös syy ”huonoille työpäiville”, ovat kaikki heille esitetyt kysymykset. Siis sellaiset kysymykset, joita ei edes tarvitsisi esittää, mikäli oikeanlaiset tekniset edellytykset organisaatiossa olisivat olemassa. Tässä artikkelissa perehdymme siihen, kuinka oikeanlainen järjestelmä voi vapauttaa palkka-asiantuntijan aikaa niin, että hän voi käyttää vapautuvan ajan liiketoiminnalle arvoa tuoviin työtehtäviin sekä sellaisiin kysymyksiin, jotka vaativat ammattitaitoa ja asiantuntijan erikoisosaamista.

Pohjoismaiden palkkakäytännöt vaihtelevat paljon maittain. Miten siis päätellä, laskeeko palkkoja parhaiten suomalainen, ruotsalainen vai norjalainen?

Moni, joka suunnittelee HR- ja palkkajärjestelmän vaihtoa ja vertailee järjestelmien hyviä ja huonoja puolia, tietää, että pilvipohjaiset palvelut tulevat halvemmiksi kuin paikallisella palvelimella olevat ratkaisut. ”Halvemmiksi” on kuitenkin ympäripyöreä käsite. Liikkeelle pitäisi lähteä siitä, mihin uutta järjestelmää verrataan ja mikä vanhoissa järjestelmissä aiheuttaa kustannuksia. Esittelemme seuraavaksi tarkemmin, miten kustannukset eroavat riippuen siitä, onko käytössäsi palvelinpohjainen vai uudenaikainen, pilvipohjainen ratkaisu.

Kun toistuvat rutiinitehtävät valtaavat henkilöstöjohdon kalenterit, aikaa ei jää strategiselle HR-työlle. Miten vapauttaa asiantuntijoiden aikaa ja energiaa työlle, joka tukee yrityksen kasvua?

Ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus eivät ole vain koristesanoja strategiassa. Ne ovat jokapäiväisiä tekoja, joiden kautta jokainen organisaation jäsen voi pienentää jalanjälkeä.

Ympäristövastuu on tällä hetkellä ensiarvoisen tärkeä teema alalla kuin alalla. Se on kuitenkin myös hyvin monimutkainen kysymys, jonka hallinta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä voi tuntua hankalalta. Miten ottaa huomioon samaan aikaan sekä laitteiden valmistuksessa käytettyjen mineraalien eettisyys, laitteiden kierrätys tietoturvallisesti että koneiden vaatima energia?

Työelämän tutkimuksissa näkyy, että naiset stressaantuvat työelämässä helpommin kuin miehet. Naisvaltaisten työpaikkojen onkin käytävä tilanteen kimppuun reippain asein, sanoo SD Worxin henkilöstöjohtaja Tuula Rinkinen.  

HR:n painopiste on henkilöstössä, joka on yrityksen tärkein voimavara. HR:n tehtävä on auttaa työntekijöitä onnistumaan. Toteutuuko tämä todellisuudessa? Aivan kuten palkkahallinnossa, myös HR:llä on monia hallinnollisia tehtäviä. Ne vievät aikaa ja sellaisia resursseja, joita olisi voitu hyödyntää muihin työtehtäviin. Miten resursseja olisi mahdollista vapauttaa?

Tässä vaiheessa vuotta jokaisen työntekijän kannattaa tehdä itsearviointi omasta työfiiliksestä ja -kunnosta sekä pohtia omaa palautumistaan. Jos etätyöhön siirrytään taas täysin voimin, on hyvä miettiä, mitä työtapoja kevään kokemuksista jokainen ottaa syksyn etätyöskentelyyn mukaan ja mistä haluaa oppia pois.

Kevään ja kesän poikkeustilanteen aiheuttama henkinen kuormitus näkyy nyt työpaikoilla, ja erilaiset henkilöstöryhmät tarvitsevat konkreettisia toimia varmistaakseen työhyvinvoinnin. Yrityksen HR voi tukea liiketoimintaa ennakoivassa johtamisessa, joka on avainasemassa henkisen ”koronakrapulan” ehkäisyssä.

Kevään koronakriisin jälkeen suomalaisilla työpaikoilla on alkanut poikkeuksellinen syksy. Koronakevät toi työn tekemisen eri muotoihin paljon hyvää ja juurrutti uusia toimintatapoja. Toisaalta työpaikoille voi nyt palata eri tavoin kuormittuneita työntekijöitä, joita voi vaivata ”henkinen koronakrapula”. Tämä asettaa johdon ja erityisesti lähiesimiehet uudenlaisten haasteiden eteen.