Miten ESG-vaatimukset ja EU:n kestävän kehityksen direktiivit vaikuttavat HR- ja palkka-asiantuntijoihin? Mitä tietoja sinun on kerättävä ja ketkä ovat lopulta raportointivastuussa?
Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) tarkoittaa merkittävää muutosta henkilöstö- ja palkka-alan ammattilaisille. Monet miettivätkin, miten se tulee vaikuttamaan omaan työnkuvaan. Webinaarissamme ”ESG and HR – Creating a culture promoting sustainability” käsittelimme aihetta perusteellisesti asiantuntijoidemme johdolla. Tämä blogi täydentää webinaarissa käsiteltyjä aiheita keskittyen erityisesti vastuullisen yrityskulttuurin rakentamiseen.
Miten Agenda 2030, ESG ja CSRD liittyvät toisiinsa?
Agenda 2030 on YK:ssa sovitun kestävän kehityksen ohjelma, joka asettaa tavoitteita globaalin hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi. Sen 17 tavoitetta käsittelevät esimerkiksi köyhyyttä, ilmastonmuutosta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
ESG (Environmental, Social, Governance) on viitekehys, jolla arvioidaan organisaation vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapoihin.
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on EU:n direktiivi, joka velvoittaa yrityksiä raportoimaan kestävyysasioistaan ESG-periaatteiden mukaisesti.
Mikä on kestävyysraportoinnin tarkoitus?
CSRD:n tarkoituksena on:
- Lisätä tietoisuutta yritysten vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön.
- Edistää muutosta kannustamalla yrityksiä vähentämään haitallisia vaikutuksiaan.
- Vahvistaa kestävyystoimia tiukempien raportointivaatimusten avulla.
- Parantaa kestävän kehityksen raportoinnin läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, jotta investointeja voidaan ohjata kestäviin kohteisiin.
Mitkä osastot ovat vastuussa kestävyysraportoinnista?
Kestävyysraportointiin osallistuu yleensä useita osastoja, kuten HR, talous, palkanlaskenta, IT, myynti, markkinointi, tuotanto ja logistiikka.