Talouden uudet osaajat maapallon pelastajiksi?

Kirjoittaja: Laura Antila, SD Worx
 

Sain tilaisuuden osallistua Tampereen yliopiston professorin Matias Laineen luennolle, jossa Laine puhui talousjohtamisen uudistumisesta kestävän kehityksen kautta. Luento oli osa Digitaalisen talousohjauksen ja vastuullisuusraportoinnin asiantuntijakoulutusta. Laineen luennolla nousi esiin mielenkiintoinen kysymys: voisiko taloushallinnon työntekijöistä olla maapallon pelastajiksi?

Laineen mukaan talous ja kestävä kehitys ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa, sillä yhteiskunta ja siten koko maailma pyörii talouden varassa. Päätökset tehdään talouslukujen perusteella, ja mikäli vastuullinen liiketoiminta voitaisiin integroida tilinpäätökseen ja muihin talouden lukuihin, tulisivatko sekä nykytila että tärkeimmät kehityskohteet selkeämmiksi ja näkyvämmiksi?

Laine viittasi esimerkiksi EU:n taksonomiaan ja uusiin EU:n kestävyysraportoinnin direktiiveihin, jotka asettavat yrityksille uudet raportointivastuut ja velvollisuudet kestävän kehityksen näkökulmasta. Taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka määrittelee, mitkä taloudelliset toiminnot ovat ympäristön kannalta kestäviä. Direktiivit puolestaan velvoittavat yrityksiä sisällyttämään vastuullisuuden teemat ja datapisteet kehitystoimineen osaksi talousraportointia. Näiden tavoitteena on saada yritykset sitoutumaan kestävään kehitykseen esimerkiksi selvittämällä omat ympäristöpäästönsä ja päättämään toimista, joilla päästöjä voidaan poistaa tai vähintään minimoida ne.

Laineen mielestä talousosaajilla on suuri rooli ja vastuu kestävän kehityksen edistämisessä. Taloushallinnon osaajat keräävät, analysoivat ja välittävät talouden ja vastuullisuuden tietoja niin yrityksessä sisäisesti kuin yrityksen virallisen talousraportoinnin myötä julkisestikin. He ovat Laineen mukaan osasyyllisiä maapalloa koetteleviin ympäristökatastrofeihin. Väite perustuu talouden raportointiin, joka on tähän mennessä keskittynyt vain talouslukuihin ja liiketoiminnan mahdollisimman hyvään tulokseen välittämättä siitä, millaisia vaikutuksia näillä tavoitteilla on tai voi olla muun muassa ympäristölle. Professori Laineen mukaan talousihmiset voivat olla muutoksen tekijöitä − niitä, jotka vaikuttavat siihen, miten yritykset ja yhteiskunta toimivat ja mitä arvoja yritykset niissä noudattavat.

Oma ajatukseni on, että talousosaajat voivat olla myös maapallon pelastajia, jos he käyttävät tietoaan ja osaamistaan hyvään. Kun lähtötilanne on tiedossa, missä mennään nyt, on paljon helpompi lähteä tekemään toimenpiteitä asioiden parantamiseksi tai muuttamiseksi. Tietoisuuden lisäämistä tarvitaan, koska päätösten tueksi tarvitaan aina dataa, minkä perusteella oikeansuuntaisia päätöksiä voidaan tehdä. ”Sitä seurataan mitä mitataan” -sanonta pätee hyvin tässäkin. Mikäli mittareiksi otetaan myös ympäristön hyvinvointi, saadaan näkyväksi nykytila ja voidaan määritellä tavoitteet sekä toimenpiteet asioiden parantamiseksi.

Laine mainitsi myös, että Kiina on onnistunut muuttamaan suuntaansa vähentämällä päästöjään merkittävästi viime vuosina. Kiina on maailman suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja, mutta se on myös sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2060 mennessä. Kiina on tavoitteet saavuttaakseen investoinut mm. uusiutuvaan energiaan, sähköautoihin ja muihin päästöjä vähentäviin ratkaisuihin.

Koska Kiina on pystynyt tekemään tällaisen kurssimuutoksen, jokainen yritys tai yhteisö Euroopassa kykenee päästövähennystoimiin. Menemättä yksityiskohtiin ylätasolla on varsin yksinkertaiset stepit millä päästä alkuun ja vauhtiin: hanki dataa ja varmista sen luotettavuus, laske päästöt ja käytä laskentadataa valitaksesi kehityskohteet. Kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi kerralla, mutta jostain pitää aloittaa.

Lopuksi haluan kysyä sinulta artikkelin lukija: Miten sinä voisit edistää kestävää kehitystä omassa työssäsi ja elämässäsi? Olisiko sinusta maapallon pelastajaksi?

Muutamia ideoita kokeiltavaksi:

• Valitse vihreä sähkö kotiin ja ehdota samaa työpaikalle.
• Sähkön ja vedenkulutuksen seurannalla voi tehostaa oman kotitalouden kulutusta ja siten omalta osaltaan vaikuttaa luonnonvarojen käyttämiseen.
• Käytä julkista liikennettä tai pyöräile autoilun sijaan aina, kun mahdollista.
• Järkeistä lentomatkailua ja kompensoi päästöt käytetyistä lennoista tai matkusta Euroopassa julkisella liikenteellä tai vaikkapa omalla autolla (mieluiten luonnollisesti sähköautolla).
• Suosi paikallisia ja lähellä tuotettuja kausituotteita ruokakaupassa.
• Siirry eläinperäisen proteiinin sijaan käyttämään enemmän kasvisperäisiä proteiineja.
• Kierrätä kotitalouden jätteet ja lahjoita tarpeettomat vaatteet sekä tavarat hyväntekeväisyyteen.
• Opiskele kestävän kehityksen ja kiertotalouden metodeja ja sovella niitä käytäntöön.
• Istuta puu tai muulla tavoin auta lisäämään viheralueita, jotka toimivat hiilinieluina ja sitovat päästöjä.