Työajanseuranta – tekemisen kontrolloinnista hyvinvoinnin seurantaan

57,9 % suomalaisista tekee päätöksen työpaikastaan sen mukaan, millaiset työajat yrityksessä on ja tarjoaako yritys mahdollisuutta joustavaan työaikaan. Työajanseurannalla voidaan parantaa työelämän laatua, työntekijöiden hyvinvointia ja työnantajamielikuvaa.

Työajanseuranta kalskahtaa monen korvaan hyvin negatiiviselta ja vanhanaikaiselta tavalta kontrolloida työntekijöitä. Moni kyseenalaistaa tarpeen seurata työaikaa, kun työn tekemisen malli on muuttunut toimistolla tehtävästä työstä etä- ja hybridimalliin ja joustava työaika on tullut entistä vahvemmin ja laajemmin käyttöön. 

– Ajatus työajanseurannasta tulisi pyöräyttää ylösalaisin ja lähestyä sitä ihan uudesta näkökulmasta. Nykypäivänä työajanseurannan rooli ei ole kontrolloida työntekijöitä, vaan huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista. Työajanseurannan sijasta voitaisiin puhua hyvinvoinnin ja elämän tasapainon seurannasta, huomauttaa Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen. 

Työ- ja yksityiselämän tasapainon huomioiminen ei ole uusi aihe. Etä- ja hybridityön kohdalla se on kuitenkin entistä tärkeämpää, sillä työajan pirstaloituminen on lisännyt ajanhallintaan liittyviä ongelmia. 

Työajanseuranta tekee mahdolliseksi välttää psykososiaaliset riskit, loppuunpalamisen ja muut ongelmatilanteet. Lisäksi työajanseurannan ansiosta näihin on mahdollista reagoida aikaisemmin. 

Työajanseuranta parantaa työelämän laatua 

Työntekijöiden sitouttaminen, henkilöstön hyvinvointi sekä uusien osaajien rekrytointi ovat suuria haasteita työnantajille. 

71 % työntekijöistä pitää hyvää työ- ja yksityiselämän tasapainoa tärkeimpänä odotuksenaan, kun tarkastellaan työnantajien tarjoamaa tukea yrityksissä koronapandemian jälkeen. 68 % työntekijöistä ei hakeutuisi töihin sellaiseen yritykseen, joka ei panosta työelämän laatuun. 

Ajanhallinta on olennainen osa hyvää työelämän laatua. Hyvinvoinnin lisäksi se vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen, motivaatioon ja suorituskykyyn. Työajanseurannalla työnantaja voi lunastaa juhlapuheensa ja näyttää, kuinka työ- ja yksityiselämän tasapainottaminen oikeasti toteutetaan. 

Lisäksi tärkeässä roolissa ovat yrityksen työaikakäytännöt ja -säännöt.

– Hyväkään työajanseurantajärjestelmä ei auta, jos sääntöjen takia työn ja muun elämän yhteensovittaminen on haastavaa, Mattinen toteaa. 

Tyytyväiset työntekijät työskentelevät tuottavasti 

Oikein käytettynä älykäs työajanseurantateknologia lisää tehokkuutta, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Se myös tukee positiivista työnantajamielikuvaa. Ajanhallinta tekee mahdolliseksi huomioida työntekijöiden tarpeita ja odotuksia, mikä parantaa heidän motivaatiotaan ja sitoutumista työtehtäviinsä. 

Helppokäyttöisellä ja työntekijälle suunnitellulla työajanseurannalla työntekijä voi kehittää itsensä johtamisen taitojaan seuraamalla ja suunnittelemalla omaa ajankäyttöään. Työnantaja saa puolestaan reaaliaikaista tietoa työn kuormittavuudesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista helposti analysoitavan datan muodossa. Näin työajat ja poissaolot on mahdollista suunnitella niin, että työntekijä palautuu ja voi hyvin. 

– Työajanseurannalla yritykset voivat luoda työympäristön, joka on tyytyväisyyden ja tuottavuuden lähde. Tuottavuutta haetaan nyt uudella tavalla. Nykyajan työelämässä tuottavuuden takaavat tyytyväiset ja hyvinvoivat työntekijät, korostaa Mattinen. 

Ajatuksia muuttavia lukuja ajanhallinnasta 

• 56 % työntekijöistä sanoo olevansa huolissaan työ- ja yksityiselämän epätasapainosta. Etätyön vuoksi työympäristö on saattanut sulautua henkilökohtaisiin elintiloihin, minkä vuoksi työajan hallinta on monimutkaisempi päivittäinen haaste kuin ennen. 
• 59 % työntekijöistä pitää työ- ja yksityiselämän tasapainoa tärkeimpänä prioriteettinaan tarkastellessa koronaviruksen jälkeisiä odotuksia. Monet ovatkin kokeneet herätyksen lukuisten etätyökuukausien myötä. Tämän seurauksena työntekijät haluavat muutoksia yrityksen ajanhallintaan. 
• Yli 44 %:lle eurooppalaisista työntekijöistä työajat, työtunnit ja muut joustavat työjärjestelyt ovat ensisijainen syy yrityksen valintaan ja siihen sitoutumiseen. Tämä on tärkeämpää kuin muut kriteerit, kuten palkka, taloudellinen vakaus, työn sisältö tai työympäristön ilmapiiri. 
• Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ylipitkät työpäivät ovat vakava terveysuhka, sillä ne kasvattavat aivohalvauksen ja sydänsairauksien riskiä. 

Lähteet: Randstad, JLL, WHO, KISI, RTBF, SD Worx: The Perfect  Match 2022