Ajan seuranta auttaa säilyttämään terveellisen työn ja vapaa-ajan tasapainon

Dolly Parton oli edellä aikaansa laulaessaan 1980-luvulla ”Working 9 to 5, what a way to make a living” ja peräänkuuluttaessaan joustavampia työaikoja. Nykyään valkokaulustyöntekijöiden tiukat työajat ovat väistyneet ja antaneet tilaa joustavuudelle. Työntekijöiden pitäisi pysyä kärryillä työtunneistaan pitääkseen työ- ja vapaa-aikansa tasapainossa. Työajan seuraaminen onkin erinomainen työkalu tähän.

Työssäkäyvät milleniaalit eivät ole ainoita, jotka kaipaavat joustavampia työaikoja. Kaikenikäiset työntekijät haluavat löytää työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon, mutta milleniaalit ovat usein niitä, jotka vaativat muutosta muita innokkaammin. He kaipaavat enemmän vapaa-aikaa. Samaan aikaan milleniaaleilla on kuitenkin eniten vaikeuksia irrottautua työasioista, mikä tekee heistä alttiimpia stressille ja loppuun palamiselle. Työntekijät ovat kiinnostuneita työnantajista, jotka eivät vain tarjoa joustavia työaikoja vaan myös varmistavat, että työntekijöillä on tarvittavat työkalut työstään irrottautumiseen ja vapaa-ajastaan nauttimiseen.

Joustavuutta ennen kaikkea

Vuoden 2022 alkupuolella SD Worx ja Protime haastattelivat noin 5 500 työntekijää kymmenestä Euroopan maasta siitä, miten he hallitsevat työaikaansa. Hieman yli puolet (53 %) eurooppalaisista valkokaulustyöntekijöistä kertoi, että heillä on joustava työaika. Suomi, Saksa ja Alankomaat olivat kärkisijoilla. Lisäksi tulokset osoittivat, että yhä useampi työntekijä pitää joustavia työaikoja ensisijaisena kriteerinä työpaikkaa valitessaan.

Maat, joissa työntekijät pitävät joustavia työaikoja ensisijaisena kriteerinä työpaikkaa valitessaan, top 3:

#1 Suomi (57,9 %)

#2 Yhdistynyt kuningaskunta (53,8 %)

#3 Saksa (52,3 %)

Kolikon kääntöpuoli

Joustavuudella on kuitenkin myös huonot puolensa, sillä työn ja vapaa-ajan välillä tasapainottelu ei ole helppoa kaikille. Tutkimuksemme paljasti, että useat työntekijät tekevät pidempiä työpäiviä kuin heidän kuuluisi ja että heillä on vaikeuksia irtautua työstään vapaa-ajallaan. Esimerkiksi 41 % kyselyyn vastanneista myönsi lukevansa työsähköposteja ja vastaavansa työpuheluihin työajan päättymisen jälkeen. Norjalaisista valkokaulustyöntekijöistä 56 % myönsi tekevänsä näin, kun taas Saksassa vain kolmasosa työntekijöistä sanoi hoitavansa satunnaisesti työsähköposteja ja puheluita työajan ulkopuolella. Ranskassa tehdään eniten ylityötunteja (56 %), ja sitä seuraavat Belgia (53 %) ja Alankomaat (53 %).

Tavoitteena lisätä itsenäisyyttä

Työajan seuranta on tehokas työkalu työ- ja vapaa-ajan tasapainosta huolehtimiseen. Se on kuin sykemittari, joka kertoo työntekijälle, jos hän ponnistelee liikaa tai jos hän voisi vielä hieman kiristää tahtia. Tavoitteena ei ole se, että työnantaja voisi kontrolloida työntekijää, vaan tarkoituksena on kannustaa työntekijää hallitsemaan työaikaansa itse. Vanhanaikainen työajanseuranta kellokortteineen ja leimaamisineen on jäänne menneisyydestä. Tutkimustulokset osoittavat, että moderni työajanseuranta mahdollistaa työn ja vapaa-ajan yhdistämisen terveellisellä tavalla. Tämä näkyy erityisesti alankomaalaisten (63 %) sekä norjalaisten ja saksalaisten (57 %) valkokaulustyöntekijöiden vastauksista.

Kaikki hyötyvät työajan seuraamisesta

Työajan seuraamiseen käytettävät työkalut auttavat työntekijöitä sovittamaan henkilökohtaisia ja tiimien kalentereita yhteen ja auttaa pitämään huolen siitä, ettei kenellekään kasaudu liikaa töitä. Työajan seurantatiedot ovat myös erinomainen työkalu johtajille, sillä niiden avulla he voivat tarkastella tavoitteiden etenemistä. Työajanseuranta vähentää tarvetta arvuutella, kuinka kauan tietyn työtehtävän suorittamiseen kuluu aikaa. Seurannan avulla työnantajat voivat myös auttaa työntekijöitä löytämään työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon. Työajanseurannasta on siis kaikille hyötyä pitkällä aikavälillä.

Suunta on muuttumassa

Kun työntekijöille annetaan mahdollisuus päättää työajoistaan itse ja heille tarjotaan siihen soveltuvia työkaluja, he onnistuvat pitämään työ- ja vapaa-aikansa tasapainossa. Lainsäädäntö rajoittaa työaikoja edelleen, mutta työaikojen muuttamista mahdollisimman joustaviksi edistetään jatkuvasti. Sitten kun joustavat työajat ovat arkipäivää, seuraava askel on kenties nelipäiväinen työviikko. Joka tapauksessa on varmaa, että työnantajat, jotka pystyvät kääntämään joustavuuden kilpailuedukseen, tulevat olemaan vahvoilla.

Olisiko muutoksen aika?

Koe digitaalisen työajanseurannan hyödyt. Meiltä saat käyttöösi kaikki tarvittavat ohjelmistot, joilla pääset alkuun.