Voiko johtaja pyytää anteeksi

Nykyajan johtaja ei ole työpöydän takana istuva auktoriteettihahmo vaan tasavertainen osa tiimiä. Hänelle haavoittuvuus ei ole heikkous vaan tehokas johtamisen työkalu.

Mitä mieleesi tulee sanasta “johtaja”? 

Kenties massiivisen työpöydän takana istuva auktoriteettihahmo, jota kunnioitetaan ja jopa hieman pelätään? Henkilö, joka uskaltaa tarvittaessa korottaa ääntään eikä turhaan murehdi, mitä muut hänestä ajattelevat? 

Perinteinen käsitys johtajasta korostaa usein auktoriteettia, ja menneinä vuosikymmeninä vaikkapa äänen korottamista tai jopa raivonpuuskia saatettiin pitää normaalina johtajan käyttäytymisenä, jopa tehokkaina tiiminhallinnan työkaluina. 

Viime vuosina johtamisen kuva on kuitenkin muuttunut. Huutamisen sijaan arvostetaan läpinäkyvyyttä ja haavoittuvuuden näyttäminenkään ei ole heikkous, autenttisuus korvaa auktoriteetin. 

Onko huutavalle johtajalle tilaa modernissa työpaikassa? 

Johtajalta vaaditaan toki jämäkkyyttä ja rajojen asettamista: ne luovat turvallisen ja tehokkaan työilmapiirin. 

Hyvin autoritäärinen johtamismalli saattaa kuitenkin heikentää työpaikan ilmapiiriä ja motivaatiota. Jos johtajan pääasiallinen työkalu on voimakas äänenkäyttö, eivät tiimiläiset uskalla kritiikin pelossa ehdottaa uudenlaisia, luovia ratkaisuja. Venyminen erikoistilanteisiin ja oman työnkuvan ulkopuolelle eivät myöskään innosta, jos luvassa on yleensä vain kritiikkiä ja epäonnistumisia ja niistä oppimista ei sallita. 

Vanhanaikainen kuva johtajuudesta ei myöskään innosta nuorta sukupolvea. Varsinkin kyvykkäät nuoret naiset kaihtavat johtotehtäviä kapean johtajamallin vuoksi. 

Ensimmäinen askel: Ole oma itsesi 

Yhdysvaltalainen sosiaalipsykologian tutkija Brené Brown onkin ollut ensimmäisten joukossa puhumassa uudesta johtamisen tavasta. Brown puhuu paljon haavoittuvuudesta: siitä, että johtajakin uskaltaa käyttää työroolissaan koko persoonallisuuttaan, kuunnella tiimiläisiään ja työtovereitaan ja tuoda keskusteluun myös sen, mitä ei itse tiedä tai osaa. 

Luonteva ensimmäinen askel voikin olla sen miettiminen, millainen johtaja haluaa itse olla. Mikä on juuri minun tyylini vetää tätä ammattilaisten porukkaa, ja miten haluan tehdä yhteistyötä toisten kanssa? 

Kun johtamistyyli on linjassa oman persoonallisuuden kanssa, se näkyy myös ulospäin autenttisuutena. Ennen kaikkea aito ja haavoittuvainenkin johtaja luo tiimilleen turvallisen työympäristön, joka parantaa myös organisaation tuloksia. 

Tilannetajua kehiin 

Haavoittuvuus ei kuitenkaan tarkoita jokaisen yksityisasian tuomista työpaikalle tai omassa epätäydellisyydessä rypemistä. Tilannejohtamisen taidot ovat olennainen osa haavoittuvaa johtajuutta. 

Haavoittuvainen johtaja on herkkä tilanteelle, tiiminsä tarpeille ja mukauttaa tyyliään ja viestiään tilanteen mukaan. Hän tutkailee jatkuvasti, mitä tiimin motivoimiseen tarvitaan juuri nyt ja löytää siten parhaan tavan päästä toivottuihin tuloksiin. 

Anna tilaa virheille

Haavoittuvan johtajan tiimissä on myös tilaa virheille ja epätäydellisyyksille, sekä omille että toisten. Virheistä keskusteleminen ja oppiminen vauhdittavat innovaatioita ja helpottavat organisaation sopeutumista jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin – joita varsinkin tänä vuonna on varmasti osunut kaikkien tielle. 

Siksi haavoittuva johtaja voi myös myöntää omat virheensä, ylilyöntinsä ja pyytää anteeksi. Se tukee luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä mutta myös näyttää koko tiimille esimerkkiä siitä, että virheitä sattuu ja niistä voidaan päästä eteenpäin. 

Hanna Mattinen, SD Worx, Director, HR and payroll services