Kysely: Eurooppa uskaltaa, Suomi epäröi – suomalaiset pk-yritykset varovaisia tekoälyn kanssa palkanlaskennassa
10. joulukuuta 2024
Suomalaiset pk-yritykset ovat varovaisempia tekoälyn käytössä palkanlaskennassa verrattuna muihin eurooppalaisiin yrityksiin, paljastaa laaja kansainvälinen kyselytutkimus. Moni suomalaisyritys ei ole vielä ottanut tekoälyä käyttöön palkkahallinnossa, eikä edes suunnittele sen käyttöönottoa lähiaikoina.
Suomalaisten kriittisyys liittyen tekoälyn käyttöön palkkahallinnossa näkyy erityisesti rutiiniprosessien automatisoinnissa, chatbotien käytössä ja poikkeavuuksien tunnistamisessa. Muualla Euroopassa tekoälyn käyttäminen ja siihen liittyvät suunnitelmat ovat yleisempiä.
Tiedot perustuvat SD Worxin teettämään laajaan kansainväliseen kyselytutkimukseen, johon osallistui yli 5 000 yritystä ja runsaat 18 000 työntekijää eri puolilta Eurooppaa.
Suomalaisyritykset näkevät tekoälyn rajoitteet realistisesti
SD Worxin johtajan Petteri Hannulan mukaan suomalaisten pk-yritysten kriittinen suhtautuminen tekoälyn hyödyntämiseen palkanlaskennassa on perusteltua.
“Suomalaiset ovat tässä asiassa pikemminkin oikeassa suunnassa verrattuna muihin eurooppalaisiin. Tekoäly voi palkkahallinnossa olla hyvä renki, mutta huono isäntä,” Hannula toteaa. Hän muistuttaa, että palkanlaskenta perustuu vahvasti sääntöihin, eikä siinä ole juuri tilaa päättelylle.
“Tekoäly on nokkela apuri, mutta aina se ei välttämättä tee oikeita johtopäätöksiä. Siksi koko palkanlaskentaa ei voi eikä kannata antaa tekoälyn hoidettavaksi. Suomessa palkka- ja henkilöstöhallinnon ratkaisut ovat yleensä hyvin integroituja ja niissä automaatio perustuu sovittuihin sääntöihin, ihmistä tai tekoälyä tarvitaan vain harvoin laadun ja oikeellisuuden varmistamiseen. Henkilöstöhallintoon liittyvissä prosesseissa inhimillisyys ja empatia tuovat selvästi lisäarvoa toimintaan."
Palkkahallinnon rutiinien automaatio kaipaa ihmisen valvontaa
Suomalaisista pk-yrityksistä kuusi kymmenestä (62,0 %) ei ole automatisoinut palkkahallinnon rutiiniprosesseja eikä suunnittele tekevänsä niin, kun taas Euroopassa vajaa puolet (49,0 %) suhtautuu rutiinien automatisointiin yhtä varauksellisesti.
Hannulan mielestä on ymmärrettävää, että suomalaisissa pk-yrityksissä ollaan vielä varovaisia, onhan palkkahallinto kriittinen menestystekijä, jonka tarkkuus ja oikeellisuus vaikuttavat suoraan yrityksen menestykseen.
”Tekoälyn odotetaan korjaavan ongelmia, joita ei kuuluisi olla, mutta usein kuitenkin on – esimerkiksi manuaaliset työvaiheet. Siksi kannattaa harkita tarkkaan, mitä ja miksi oikeasti ollaan ratkaisemassa, kun tekoälyä otetaan käyttöön. Tässä ihminen on avainroolissa. Tekoälyssä on valtavasti potentiaalia monissa tehtävissä, jotka vaativat isojen tietomäärien yhdistelyä ja siihen perustuvaa päättelyä – esimerkiksi HR-datan ennustavassa analytiikassa.”
Palkkahallinnon monimutkaisuus haastaa chatbotit
SD Worxin kyselyn mukaan chatbottien käyttö palkanlaskentaan liittyviin kysymyksiin vastaamisessa ei innosta suomalaisia pk-yrityksiä. Chattibottien hyödyntäminen on meillä selvästi harvinaisempaa kuin muualla Euroopassa.
Suomessa useampi kuin kolme neljästä (77,4 %) pk-yrityksestä ei hyödynnä vielä chattibottia palkanlaskennan kysymyksissä eikä suunnittele sen käyttöönottoa, kun taas Euroopassa kuusi kymmenestä (66,0 %) on samassa tilanteessa.
"Palkanlaskentaan liittyvät kysymykset ovat usein monimutkaisia ja vaativat syvällistä asiantuntemusta. Euroopassa chattibottien käyttöä harkitaan useammin, mutta kyselymme perusteella suomalaiset pk-yritykset luottavat ainakin toistaiseksi henkilökohtaiseen palveluun. Tämän taustalla on esimerkiksi työehtosopimusten paikallisesti sovitut poikkeukset, joita chatbotit eivät aina hallitse”, Hannula arvioi.
Poikkeavuuksien hallinta voisi tehostua tekoälyn avulla
Tekoälyä käytetään jo yleisesti tunnistamaan poikkeuksia laajoissa tietomassoissa. Palkanlaskennassa suomalaiset pk-yritykset eivät kuitenkaan vielä toimi näin. Suomessa kuusi kymmenestä (60,5 %) pk-yrityksestä ei ole vielä ottanut tekoälyä käyttöön tässä mielessä, eikä suunnittele sen käyttöönottoa, kun taas Euroopassa vajaa puolet (48,2 %) on samanlaisessa harkintavaiheessa.
Hannula pohtii, onko tässä suomalaisille pk-yrityksille vielä hyödyntämätön mahdollisuus.
“Poikkeavuuksien tunnistaminen on yksi osa-alueista, joissa tekoäly on tehokas apuväline, ja monille pk-yrityksille sen mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen tuo lisäarvoa myös palkka- ja henkilöstöhallinnossa. Tekoäly on tullut jäädäkseen. Jos et vielä hyödynnä päivittäin sen tuomia hyötyjä arjessa, se kannattaa aloittaa nyt”, Hannula päättää.
SD Worxin teettämä tutkimus tekoälyn käytöstä palkkahallinnossa toteutettiin keväällä yhteensä 18 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Serbiassa, Sloveniassa, Suomessa ja Tanskassa. Kyselyyn osallistui yhteensä 5 118 yritystä ja yli 18 000 yritysten työntekijää. Tulokset on painotettu, joten ne voidaan yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.
Lisätietoja:
Petteri Hannula
Liiketoimintajohtaja pk-yritykset, SD Worx
puh. 050 550 4692