Perhevapaauudistus toi monia muutoksia palkanlaskentaan

Elokuun alussa voimaan astunut perhevapaauudistus on kuluvan vuoden merkittävin palkanlaskentaan vaikuttava lakisääteinen muutos. Uudistuksen vuoksi palkka-asiantuntijan on oltava perillä siitä, sovelletaanko uutta vai vanhaa lakia ja kuka on uudistuksen myötä oikeutettu saamaan vanhempainpäivärahaa.

Perhevapaauudistus on tuonut palkanlaskentaankin olennaisia muutoksia. Uuden lain myötä vanhempainvapaapäivien määrä kasvoi ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyi.

Perhevapaauudistuksen tarkoitus on lisätä tasa-arvoa työelämässä ja vanhempien välillä. Myös yrittäjyyden eri muodot, samoin kuin erilaiset perhemallit, huomioidaan entistä paremmin.

Palkanlaskennassa olennaisinta on sisäistää, mitä uudistuksen sisältämät muutokset käytännössä tarkoittavat.

– Esimerkiksi tärkeiden päivämäärien on oltava hyvin hallussa: uutta lakia sovelletaan silloin, kun työntekijän lapsen laskettu syntymäaika on aikaisintaan 4.9.2022. Jos lapsi on syntynyt 29.7.2022 tai ennen sitä, vanhempainpäivärahoja maksetaan vanhan lain mukaan, kertoo Timo Saarinen, joka vastaa Suomen SD Worxillä sähköisestä tiedonsiirrosta yritysten ja viranomaisten välillä.

Kun uutta lakia sovelletaan käytäntöön, kysymyksiksi nousee muun muassa se, kuka voi saada vanhempainpäivärahaa ja miten päivärahapäiviä voidaan esimerkiksi apilaperheen kohdalla jakaa. Apilaperheellä tarkoitetaan sellaista sateenkaariperheen muotoa, jossa lapsi tai lapset ovat kahden perheen yhteisiä.

Lakiuudistuksen tavoitteena vahvistaa tasa-arvoa

Uudistuksen myötä vanhempainvapaat pitenivät ja käytettävät käsitteet muuttuivat. Vanhempainpäiväraha on korvannut terminä aiemmin käytetyt sanat raskausraha, erityisraskausraha ja vanhempainraha. Ne ovat kaikki vanhempainpäivärahoja, mutta keskenään eri etuuksia. Vanhempainvapaista sovitaan työnantajan kanssa, ja vanhempainpäivärahat maksaa Kela.

Palkanlaskennasta vastaavien henkilöiden on oltava ajan tasalla uuden lain mukaisten maksuperusteiden määräytymisestä: Uudistuksen myötä vanhempainpäivärahaa maksetaan yhteensä 360 arkipäivää eli yli 13 kuukautta. Ennen uudistusta sitä maksettiin enintään 317 arkipäivää.

Molemmille vanhemmille on uudistuksen myötä kiintiöity 160 vanhempainrahapäivää. Lisäksi vanhemmat voivat luovuttaa kiintiöstä päiviä toisilleen tai kumpikin vanhempi yhteensä enintään 63 päivää yhdelle tai useammalle henkilölle.

Yksinhuoltaja voi luovuttaa kiintiöstään enintään 126 päivää. Kuten vanhankin lain mukaan, myös uudistuksen jälkeen isä tai äiti voi jäädä lapsen kanssa kotiin kokoaikaiselle tai osittaiselle palkattomalle hoitovapaalle kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. – Uudistuksen uskotaan lisäävän yhdenvertaisuutta ja vahvistavan tasa-arvoa työelämässä sekä pienentävän sukupuolten välisiä palkkaeroja. Syntyneen lapsen äidillä on jatkossa mahdollisuus palata työelämään nopeammin. Omaa uraa on helpompi rakentaa, kun hoitovastuuta pystytään jakamaan tasaisemmin myös toiselle vanhemmalle, Saarinen toteaa.

Lain tulkinta heijastuu palkanlaskentaan

Työnantajan on uudistuksen myötä ilmoitettava Kelaan vanhempainvapaasta työlainsäädännön määräämällä tavalla. Ilmoittamisen ajankohta riippuu muun muassa siitä, kuinka pitkästä vapaasta on kyse.

Sen lisäksi, että työnantaja hoitaa hakemusasioita Kelan kanssa, työnantaja voi antaa työntekijälle tietoja esimerkiksi siitä, hakeeko työnantaja päivärahaa palkanmaksukausittain vai palkallisen ajan loputtua.

Palkkahallinnon vastuulle kuuluu myös selvittää, voiko työnantaja saada Kelasta vuosilomakustannuskorvauksia. Vuosilomakustannuskorvausten hakuaika riippuu siitä, koskeeko hakemus uuden vai vanhan lain mukaisen vapaan ajalta kertyneitä vuosilomakustannuksia.

Lisäksi työnantajan huolehdittavaksi jää esimerkiksi erityisäitiys- ja erityisraskausvapaan huomioiminen kokonaisuudessaan työssäolon kaltaisena aikana. Muut vanhempainvapaat huomioidaan enintään lakisääteisen vuosiloman ajalta eli noin puolelta vuodelta.

Lakiuudistukset lisäävät kiinnostusta ulkoistamispalveluihin

Saarisen mukaan palkkahallintoon laki tuo ennen kaikkea tulkinnallisia haasteita.

– Lain tulkinta on se tärkein asia, ja se heijastuu palkka-asiantuntijalle. On tärkeää, että tulkinnat menevät oikein. Lähinnä, että onko palkanlaskennassa ymmärrys esimerkiksi siitä, onko poissaolojaksot suunniteltu, Saarinen kuvailee ja jatkaa:

– Myös poissaoloilmoittaminen tulorekisteriin menee palkanlaskennan kautta. Tiedot pitäisi heti kerralla olla oikein, ettei tietoja tarvitse myöhemmin muuttaa.

Kun uusia asioita täytyy uudistusten myötä ottaa yrityksissä haltuun nopeallakin aikataululla, lisää se Saarisen mukaan aina osaltaan kiinnostusta ulkoistamispalveluja kohtaan.

– Mitä mutkikkaammaksi lainsäädäntö muodostuu ja mitä enemmän taustalla on selvitettävää, sitä enemmän yritykset pyrkivät hakeutumaan ulkoistuspalveluiden piiriin.

Kerromme mielellämme lisää ulkoistamispalveluista!